Tänään 1.5 yrityksemme on saavuttanut 55-vuoden rajapyykin. Sen kunniaksi toukokuun pakina käsittelee aihetta, josta kaikki alkoi: Kaivon tyhjennyksiä
Kaivon tyhjentäjän erottaa jokaisen pihapiirin koluavasta mökkivarkaasta hänen tapansa viedä vain se kaikkein arvottomin. Tästä syystä hänen peräänsä ei juuri lähdetä, vaan hän saa karata rauhassa auringonlaskuun taas yhtä ryöstöretkeä rikkaampana. Lieneekö hän kyvytön viemään mitään muuta, vai onko se arvo jossain, jota tavallinen tallaaja ei ymmärrä.
Epämääräiseen meteliin havahtuva mökkiläinen tai omakotitalon asukki, voi ikkunasta katsoessaan nähdä sään armoilla seisovan hahmon, jonka pihapiirin tyhjyyteen tai kauas kaukaisuuteen hakeutuva katse voi äkisti kääntyä omien jalkojensa väliin kuin katumusta osoittaen. Tuon pihassa viettämänsä ohimenevän hetken aikana hänen henkinen olemuksensa irtoaa hänen ruumistaan. Hänen ajatuksensa saattavat käydä kaikkialla lähikuppilan ja kuun välillä tehden oivalluksia, ratkoen universumin salaisuuksia ja povaten tulevia saavutuksiaan. Näitä hän ei kuitenkaan vaatimattomuuttaan koskaan kerro julkisesti. Ennen kuin asukas huomaakaan, on hahmo tavaroineen kadonnut aivan kuin häntä ei olisi koskaan ollutkaan.
Työn tekijä on ristiriitaisia tunteita herättävä persoona. Hänen läsnäolonsa rauhoittaa saapuessaan, mutta helpottaa vielä enemmän hänen lähtiessään. Häntä ei ylipäätään haluta paikalle, mutta hänet hukutetaan kiitoksiin, jos hän saapuu viime tingassa. Hänen viereensä ei mielellään istuta, mutta hänet pyydetään pihaan, jos hän on naapurissa. Harva haluaa hänen laisekseen tulla, mutta kaikki haluavat nauttia hänen ammattitaidostaan.
Tämä lienee häntä ympäröivän yhteiskunnan tapa ilmaista hänen piilevä korvaamattomuutensa.
